Atlantin valtameri eli Atlantti on maapallon toiseksi suurin valtameri Tyynen valtameren jälkeen. Se kattaa noin viidesosan Maan pinta-alasta. Valtameren nimi tulee Kreikan mytologian Atlas-jättiläisestä. Nimitys ”Atlaksen meri” (m.kreik. Ἀτλαντὶς θάλασσα, Atlantìs thálassa) esiintyy ensimmäisen kerran historioitsija Herodotoksella 400-luvulla eaa.[1]
Atlantin valtameri ulottuu lännessä Amerikan mantereeseen ja idässä Eurooppaan ja Afrikkaan. Sen yhdistää Tyyneen valtamereen Jäämeri pohjoisessa ja Drakensalmi etelässä. Panaman kanava muodostaa keinotekoisen väylän Atlantin ja Tyynen valtameren välille. Itämerikin lasketaan kuuluvaksi Atlanttiin. Afrikan eteläpuolella Atlantti on yhteydessä Intian valtameren kanssa, ja rajana pidetään 20. itäistä pituuspiiriä. Raja Jäämerta vastaan kulkee Grönlannista Islannin luoteiskulmaan ja Islannin koilliskulmasta Huippuvuorten eteläkärkeen ja sieltä Nordkappiin Norjassa.
Aikansa suurin höyrylaiva RMS Titanic upposi Atlantille 15. huhtikuuta 1912 vieden mukanaan noin 1 500 matkustajaa. Lähde: wikipedia
Tässä yksi kunnon knoppi Atlantin Valtamerestä:
Atlantti laajenee joka vuosi muutaman senttimetrin verran. Syynä on Atlantin keskiselänne — valtava vedenalainen vuorijono, joka kulkee lähes koko valtameren pituudelta Islannin läheltä Eteläiselle Atlantille asti. Sen kohdalla uutta merenpohjaa syntyy jatkuvasti, kun laava nousee maankuoresta ja työntää Euroopan ja Afrikan erilleen Amerikoista.
Outoa:
Atlantin valtameressä on paikka, jossa vesi ei juuri vaihdu eikä liiku valtamerivirtojen mukana. Sitä kutsutaan Sargassomereksi. Se ei kosketa yhtäkään mannerta — se on ainoa ”meri”, jonka rajat muodostuvat pelkästään merivirroista.
Siellä kelluu jättimäisiä mattoja sargassolevää, ja osa kaloista, ravuista ja jopa kilpikonnanpoikasista elää käytännössä koko elämänsä niissä kelluvissa levälautoissa.
Bonus outous:
Joidenkin tutkijoiden mukaan Sargassomeri on voinut antaa idean Atlantis-myytille — antiikin merimiehet näkivät levämeren ja luulivat sitä uponneen kaupungin jäänteiksi.
Pelottava fakta:
Atlantilla on alueita, joissa vesi on käytännössä kuollutta.
Niitä kutsutaan hapettomiksi kuolleiksi vyöhykkeiksi (dead zones). Siellä vedessä ei ole riittävästi happea, joten kalat, simpukat ja lähes kaikki muut eliöt joko pakenevat… tai kuolevat. Yksi tunnetuimmista sijaitsee Meksikonlahdella (osa Atlanttia) ja kasvaa joka kesä, joskus Suomen kokoiseksi.
Syypäät: lannoitteet, jätevedet ja lämpenevä vesi.
Pelottavinta?
Ne voivat laajentua hiljaa ilman että kukaan huomaa — kunnes kokonainen merialue on yhtäkkiä täysin eloton.
Ja vielä yksi nopea kauhufakta:
Atlantilla on arvioiden mukaan yli 3 miljoonaa hylkyä. Osa niistä on maailman sotahistorian pahimpia katastrofeja, kadonneita sukellusveneitä ja aluksia, joiden kohtaloa ei vieläkään täysin tunneta.
Seuraava meri: Tyynimeri